Nopeasti on aika mennyt, jo kolme viikkoa siitä, kun minut leikattiin. Nopeasti on paraneminenkin lähtenyt käyntiin. Laitan tässä uusia kuvia heti kun kotikoneelle taas jaksaa raahautua.

 

Nyt kolmen viikon parantelun tuloksena vat rintani alkaneet näyttämään jo oikeasti rinnoilta. Turvotus on hävinnyt oikeasta rinnasta kokonaan ja vasemmasta osittain. Tällä hetkellä rintani ovat eri paria ja huomattavan eri kokoiset, mutta päivä päivältä alkavat olla enemmän ja enemmän saman näköisiä. Oikea rinta on myös laskeutunut ja istuu nyt aivan samalla lailla kuin aiempi aito rinta. Nänni on saanut myös tuntonsa takaisin, mitä en nyt hirveästi hehkuta. Todella kosketusarka ja rintaliivitkin tuntuvat todella pahalta. Koskettaminen ei onnistu ja rasvaaminen on todella inhottavaa. Vasen ei ole saanut vielä tuntoaan takaisin ja voin rauhassa nipistellä itseäni tuntematta yhtään mitään.

 

Arvet ovat myös alkaneet muuttua vaaleammiksi ja kadota. Rupi ja kuivunut veri on lähteneet irti ja tikit ovat mitä ilmeisemmin suurimmaksi osaksi sulaneet, koska arvet eivät ole enää kovin kohollaan. Huomasin kumminkin molempien arpien uloimmassa reunassa, lähellä kainaloa, kaksi vaaleaa juovaa. Juovat tulevat esiin venytellessä ja ovat n. 0,5cm paksuja ja 3-4cm pitkiä. Nämä juovat ovat todella kipeitä ja kipu on jatkuvaa. Jos sormella vetää kevysti päältä tuntuu kuin puukolla vetäisi. Nämä juovat vielä kaiken lisäksi osuvat urheiluliivien alareunan kohdalle, joka tekee jokapäiväisestä elämästä inhottavaa. Mutta kaikkeen tottuu. Juovat ovat kuulemma normaaleja paranemisvaiheessa ja ilmeisesti joko a.) jänteitä tai b.) pieniä lihaksia. En ole varma kumpaa, mutta ärtyneitä ovat. Molemmilla puolilla löytyy tällaiset, mutta oikealla puolella nämä ovat selkeästi paremmin erottuvana. Mirja vastasi minulle sunnuntai-iltana, kun paniikki yritti ottaa vallan minun ja mieheni ihmetellessä tätä uutta löytöä. Juovat olivat nimittäin aiemmin vain tuntuneet, ei näkyneet.

 

Nukkuminen onnistuu hyvin, edelleen herään kesken unien kun käännyn kyljelleni ja tuen vaistomaisesti vastakkaisella kädellä sen kyljen rintaa, jolle olen kääntymässä. Sen jälkeen uni jatkuu.

Hierontaa olen poikkeuksetta tehnyt joka päivä ja olen myös alkanut rasvaamaan rintojani. 24/7 urheiluliivit aiheuttavat yllättävän helposti kuivaa ja kireää ihoa, joka sitten helposti kutiaa kun iho joutuu rasituksen alle. En ole käyttänyt haavalaastareita tai vastaavaa enää viikkoon, jonka takia arvet ovat alkaneet paranemaan paljon nopeammin.

 

Kävin myös viikonloppuna ensimmäistä kertaa kuntosalilla leikkauksen jälkee. Treenit sujuivat hyvin, vaikka osia jalkalihaslaitteita joutui jättämään välistä ja osissa painoja piti vähentää huomattavasti aiemmasta. Ihmeen monessa liikkeessä kumminkin tulee jännitettyä myös yläkroppaa, kun alkaa olemaan ns. äärirajoilla. Tyydyin suurimmaksi osaksi siis kävelemään juoksumatolla eri kulmissa ja polkemaan kuntopyörää. Piti myös siitä huolimatta käydä tekemässä jalkaprässi,  etu- ja takareidet, pohkeet sekä "gynekologi". Eli siis laite, jossa ollaan jalat harallaan ja joko levitetään haaroja tai sitten suljetaan. Minulle tulee tuosta aina mieleen gynekologin pöytä, en voi sille mitään!

 

Tiivistettynä: hyvin voidaan ja vauhdilla parannutaan!