Nyt olisi jälkitarkastuskin koettu, eikä tarvinnut keskustaa kauemmaksi lähteä. Tämä oli yksi syy, miksi päädyin konsultaation jälkeen The Lookkiin. Jälkitarkastukset oli mahdollista suorittaa omassa kotikaupungissa. Olen siis Jyväskylästä ja konsultaatiota käydään tekemässä täälläkin.

 

Minun kohdalla varmaan sattuu aina näitä kommelluksia ja Mirja nauroikin, että minulle varmaan jää todella huonot mielikuvat ja ruodin paikan blogissani kun tälläkin kertaa tuo tapaaminen vähän siirtyi. Aikani oli yli puoli tuntia myöhässä, mutta eipä minulla ollut minnekään kiire. Istuskelin kaikessa rauhassa Alexandran pehmeillä sohvilla.

 

Minua oli kaverien toimesta peloteltu tikkien poisotolla ja odotin jotakin aivan kamalaa toimenpidettä! Kuulin, että jos tikkeihin on jämähtänyt kuivunutta verta, tulee se sen verran repimään ihoa, että se koskee. Kuulemma eräällä tikkien pois otto ollut kivuliaampaa kuin itse niiden laittaminen. Onneksi kumminkin voin todeta, että omalla kohdalla näin ei ollut. Minulta leikattiin vain tikin päiden solmut pois ja loput jääkin sulamaan arpien alle. Oikean rinnan tikin pää oli kyllä mennyt hieman ihon alle ja sitä jouduttiin kunnolla vetämään, mutta en silti sanoisi, että toimenpide sattui. Myöhemmin kyllä rintaa alkoi hieman koskemaan ja kutittamaan niin maan perkuleesti. Tunnotonta tissiä on vain aivan turha raapia, ei se kirppu sieltä katoa!

 

Sain myös ohjeita, kuinka rintoja pitää hieroa. Mistään sipsuttelusta ei todellakaan ole kyse, vaan kunnon hieronnasta. Jostain kumman syystä oma mieheni oli erittäin tyytyväinen hierontaliikkeeseen, jossa rintojen ulkoreunoja painetaan sisään päin. Tämä sai nimen "herutushieronta."

 

Sain myös hikoiluluvan vapuksi, mikä tarkoittaa sitåä, että pääsen saunaan! Saan myös aloittaa kävelylenkit sekä salitreenin alavartalolle. Ylävartalotreeniä saan odotella vielä toista kuukautta, mutta minusta on mukava päästä jo tekemään jotakin. Sain myös - luojan kiitos- luvan nukkua mahallaan ja kyljellään! Mieheni kertoikin heti aamulla, että olin kuulemma näyttänyt todella tyytyväiseltä nukkuessani, eikä ole ennen nähnyt minua niin onnellisen näköisenä nukkumassa. Ja yllättäen olin kyljelläni.

 

Sain myös luvan olla päivässä 2-3h ilman rintaliivejä. Eilen siis kasasin itselleni herkkuja ja simaa ja vallottauduin sohvalle katsomaan elokuvaa ilman rintaliivejä. Aluksi fiilis oli hieman hassu kun tuntui edelleen, että maan vetovoima pudottaa upouudet tissini, mutta pian totuin tunteeseen ja se ei häirinnyt enää. Edelleen minusta tuntuu, että rinnoissa on vieraat esineet, mutta nyt on alkanut olemaan hetkiä, jolloin en huomaa mitään. Sama tunne kuin entisillä tisseillä, ne vain ovat, ei niitä huomaa. Jos joku pyytäisi kuvailemaan tunnetta, kehottaisin ostamaan itselle 2-3 kuppikokoa liian suuret silikonirintaliivit (näitä itse liimautuvia) ja kantamaan niitä mukana. Koko ajan tunne, että nyt ne putoavat.

 

Ajattelin myös eilen illalla testailla huvin vuoksi vanhoja bikineitä. Kyllähän ne päälle menivät, mutta ero oli huomattava. Ennen kuppi peitti kokonaan rintani, nyt bikinin kuppi peitti 1/4 rinnoista tietyissa malleissa ja toisissa 1/3. Jos siis en löydä mieleisiä bikineitä, voin vielä silti pitää vanhoja hyvillä mielin, koska kyllä ne peittävät kriittiset alueet. On sitä nähty naisia pienemmissäkin bikineissä keikaroivan! Testasin myös teatteriharrastukseen ostamiani kaarituellisia liivejä (2kpl) 75D-kuppikoko oli liian pieni (!) ja ennen sain täyttää sitä aivan huolella noilla D-silikonirintaliiveillä, että olivat edes vähän aidomman näköiset. Testasin sitten eri valmistajan liivejä, 85C ja ne sopivat aivan täydellisesti! (paljaalla silmällä katsottuna koko C on isompi huomattavasi) Näytti, kuin olisin käynyt leikkauksen jälkeen ostamassa ne. Olin niin tyytyväinen, että silmäni kostuivat väkisinkin.

Vaikka tämä parenemisaika ei ihan ruusuilla tanssimista olekaan, olen todella tyytyväinen, että ryhdyin tähän.